| 3/5 pistettä | fiktio |

Herman Melvillen kertomuksia Galapagos-saarilta eli Los Encantadakselta. Purjelaivojen aikakaudella ei ihailtu saarten luontoa ja ainutlaatuista eläimistöä, vaan ne nähtiin karuutensa ja liskojensa johdosta paholaismaisena paikkana. Samassa kirjassa myös muita kertomuksia.

Takakansiteksti:

”Vasta tällä vuosisadalla merikirjallisuuden suurimmaksi klassikoksi nousseen Moby Dickin penseän vastaanoton jälkeen Herman Melville (1819-1891) koki olevansa kirjailijana umpikujassa. Hän löysi kuitenkin luomisvoimalleen väylän sanomalehtikirjoittelusta ja loi 1850-luvulla sarjan kertomuksia, joista monet kuuluvat hänen ehdottomiin mestariteoksiinsa.
Lumotut saaret on allegorinen kuvaus Galápagossaarista ja niille harhautuneista ihmisistä, komeinta tekstiä mitä Meville ylipäätään kirjoitti. Ilon ja hulluuden rajoilla tasapainoileva Kukkokiekuu! on monimielinen kertomus miehestä, joka lähtee tavoittelemaan kaukana kiekuvaa kukkoa.
Benito Cereno on tummissa sävyissä hehkuva tarina pelon riivaamasta espanjalaisesta orjalaivasta, jolla valta on vaihtunut. Ukkosenjohdatinmies kertoo mestarimyyjästä, joka ottaa avukseen luonnon alkuvoimat ja jumalan taivaassa.
Valikoiman päättää Bartlebe, jäljentäjä, surrealistinen tarina oudosta, synkästä miehestä, joka on elämässään tullut seinän eteen. Jo tämä ’komedia virastosta’ osoittaa, että Herman Melville oli kirjoittajana samaa heimoa kuin Poe, Gogol ja Kafka.”

  • Suomennos: Antero Tiusanen. Pequod Oy, 1999.
  • 240 sivua.